Se, että pystyy elämään omannäköistä elämää ja olemaan rohkeasti oma itsensä tarkoittaa usein enemmän tai vähemmän syvällisiä muutoksia omassa elämässä.
Olen itse ollut useita kertoja elämässäni pienemmän tai suuremman muutoksen edessä, aivan kuten useimmat meistä. Joskus muutosta on vaatinut jokin tapahtuma itsen ulkopuolella, joskus oma kasvava sisäinen tyytymättömyyden tunne on johtanut pakkoon ryhtyä muutokseen.
Myönteinen vai kielteinen muutos?
Sanotaan, että yhtä lailla kielteiset kuin myönteisetkin muutokset elämässä aiheuttavat stressiä. Positiivinen muutos vaikuttaa tosin myönteisesti ja esimerkiksi henkilökohtainen menestys nostaa itsetuntoa. Kielteinen muutos, esimerkiksi työpaikan menettäminen, vaikuttaa päinvastaisesti. Aivojen kuormitus on molemmissa tilanteissa samankaltainen.
Myös se, onko muutos suunniteltu vai äkillinen vaikuttaa stressin määrään. Suunniteltuun muutokseen voi sopeutua ennalta, kun taas äkillinen muutos vaatii sopeutumista jälkikäteen.
Muutos – kriisi, ongelma vai haaste?
Kriisi –käsitettä käytetään yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jonka hallitsemiseen ja käsittelemiseen hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä.
Normaaleja kehitykseen kuuluvia kriisejä voivat aiheuttaa esimerkiksi murrosikä, kotoa pois muuttaminen tai naimisiinmeno. Traumaattisesta kriisistä puhutaan, kun tapahtuma, esim. joutuminen onnettomuuteen tai läheisen menettäminen, aiheuttaa ihmiselle huomattavaa kärsimystä.
Ongelma määritellään esteeksi, joka tekee vaikeaksi saavuttaa halutun päämäärän. Se viittaa tilanteeseen, jota ei ole vielä ratkaistu. (Wikipedia) Haaste taas alkuperäiseltä merkitykseltään viittaa oikeudenkäyntiin. Työelämässä ongelmasta käytetään usein kiertoilmausta haaste, koska käsite ongelma saatetaan kokea negatiiviseksi ilmaukseksi.
Haaste positiivisena ilmauksena ongelman sijaan on levinnyt melko laajalle yleiseen kielenkäyttöön. Toisaalta esimerkiksi haastavalla käyttäytymisellä tarkoitetaan negatiivista, sosiaalisesti hyväksymätöntä stressin purkautumisen muotoa.
Muutos vaatii työtä ja sisua
Muutosta kuvataan usein kriisinä, joka etenee tiettyjen vaiheiden kautta; kieltäminen, viha, kaupanteko, masennus ja tyhjyys, hyväksyminen. Erityisesti em. vaiheet kuvataan traumaattisen kriisin yhteydessä.
Kriisin ei tarvitse kuitenkaan olla iso muutos. Kriisin voi aiheutua myös siitä, kun ymmärtää saavuttaneensa kaikki unelmansa, elämänkumppanin, kodin, lapset jne. Em. saavutukset eivät tehneetkään onnelliseksi, vaan sisällä on tietynlainen tyhjyys, joka kutsuu ihmistä katsomaan asioita syvemmin tai toisesta näkökulmasta.
Muutoksen helppous tai vaikeus riippuu siitä, kuinka iso muutos on ja onko muutoksessa kyse ulkoisten olosuhteiden muuttumisesta vai ikään kuin vapaaehtoisesta, mutta sisäisen pakon sanelemesta muutoksesta. Useimmiten muutos vaatii työtä, ongelmaratkaisua ja sisua.
Mikä auttaa muutoksen läpiviemisessä?
Jos elämässä tuntuu olevan muutosta muutoksen perään esimerkiksi ulkoisista olosuhteista johtuen, voi hyvänä apuna olla se, että erittelee ja listaa muutokset. Ratkaisuja voi lähteä miettimään tärkeimmästä ongelmasta käsin, esimerkiksi siitä, mikä eniten haittaa jokapäiväistä elämää ja mihin ensimmäisenä haluaa muutosta. Jos asioiden ratkaiseminen käy yksin ylivoimaiseksi, on tärkeää pyytää apua ystävältä tai ammattilaiselta.
Suuret elämänmuutokset saattavat vaatia useita vuosia elämästä. Tällöin on tärkeää laatia pidemmän ja lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja seurata niitä. Itselle tärkeitä tavoitteita voi pohtia esimerkiksi seuraavasti:
- Mitä todella haluan elämässäni?
- Mitkä ovat tärkeimmät arvoni?
- Miten voin saavuttaa tavoitteeni ja millä aikataululla?
- Mitkä ovat välittömät tavoitteet, mitkä ovat tämän vuoden tavoitteet, mitkä ovat pitkän tähtäimen tavoitteet?
- Mitkä asiat edistävät tavoitteideni saavuttamista?
- Mitkä asiat estävät tavoitteideni saavuttamista?
Edellisen kaltaisia kysymyksiä olen myös itse pohtinut suuntautuessani uudelleen työelämässä. Tavoitteiden laatimisen, aikataulutuksen ja suunnitelman seuraamisen olen kokenut erityisen hyödylliseksi. Tavoitteet jäsentävät tulevaa. Aikataulutus ei aina pidä, mutta tavoitteiden avulla suunta pysyy oikeana.
Lue myös:
Muutoksen tiellä – 5 askelta, miten asettaa tavoitteita
Tyhjä pesä – lensivätkö lapset pois?
VOIMAPUU 