Lomamoodiin

Lomamoodiin

Vielä kuukausi, kaksi viikkoa, viikko, kaksi päivää ja vihdoin…  Loma! Ihanaa! Tuttu tunne useimmille. Talven jälkeinen odotus on vihdoin ohi ja virkistävä kesäloma alkaa. Vai alkaako?

Kuuntelin YLE 1 AamuTV:tä ja huomioni kiinnittyi keskusteluun, jossa aiheena oli ”lomamoodiin” pääseminen. Työterveyspsykologi Tanja Lappi antoi vinkkejä, miten päästä eroon suorituskeskeisyydestä ja saavuttaa lomalaiselle terveellinen ”tylsyydentunne”.

Pitäisikö loman olla siis tylsää? Ei varsinaisesti, mutta aivotutkimusten mukaan jonkinasteinen tylsyydentunne tekee aivoille hyvää. Nykyisen kaltainen nopea elämänrytmi ja ns. multitaskaaminen lisäävät aivojen kuormitusta huomattavasti.

Työstressistä lomastressiin

Osa ihmisistä ahdistuu siitä, että kesällä, valoisana ja lämpimänä aikana on ikään kuin pakko olla aktiivinen, tarmokas ja aikaansaava.  Jo pelkästään kaunis ilma voi tarkoittaa sitä, että on pakko tehdä jotakin, kuten vaikkapa pestä ikkunat, kääntää perunamaa tai istuttaa uudet puutarhakukat. On suoritettava!  Ei kai kukaan vietä kaunista kesäpäivää laiskotellen. Sen sijaan talven kaamoksessa lötköttely sohvalla tv:n ääressä on täysin luvallista.

Lomamoodiin

Ruotsalaistutkimusten mukaan vakituisessa kokoaikatyössä olevista henkilöistä keskimäärin 15 % ei tuntenut oloaan levänneeksi loman jälkeen. Työhön liittyvät tekijät osoittautuivat merkittäviksi vuosilomalla palautumisen kannalta. Myös kotitekijät vaikuttivat asiaan. Lähes puolet ryhmästä, jolla oli paineita sekä työssä että kotona, ei tuntenut itseään levänneeksi vuosiloman jälkeen.

Mieli valmistautuu lomaan jo edeltävänä työkautena. Useimmiten ihminen arvioi etukäteen lomaa  –onnistuuko se vai ei. Jos hän arvioi loman onnistuvan, vastauksen arvioidaan kertovan eräänlaisesta ”lomapystyvyydestä”. Ihminen kykenee rakentamaan lomansa puitteet virkistäviksi ja loma täyttää odotukset. Satunnaisesti mieleen tulevat työasiat eivät pyöri ajatuksissa pidempään.
(Mehiläinen)

Kesä aiheuttaa paineita

Perheen, sukulaisten tai ystävien tilanteet voivat aiheuttaa huolta kesäloman onnistumisesta. Eri henkilöiden tarpeiden yhteen sovittaminen voi aiheuttaa haasteita. Osa ihmisistä ei välttämättä edes huomaa arjen rutiinien keskellä olevansa uupunut.

Kun loma vihdoin alkaa, ensimmäinen viikko voi olla todellista väsymystä. Mikäli loma jää tarpeita ajatelleen liian lyhyeksi, ihminen saattaa alkaa jännittää ja harmitella töihin palaamista jo viikkoa, paria ennen. Loman alkupään väsymyksen ja loppupäähän sijoittuvan ahdistuksen väliin jää liian pieni aika olla täysin lomalla.

Lomamoodiin

Monilla ihmisillä on tapana tehdä kesälomalistoja, jotka saattavat sisältää esimerkiksi puolison tekemiset. Ei huomata, että puoliso on jäänyt juuri kesälomalle ja haluaisi ehkä hiukan rentoutua ennen kesämökin ”työleiriä”.

Odotusten lataaminen puolisoon asettaa paineita loman onnistumiselle. Oletuksena on, että vihdoin on aikaa viettää ”laatuaikaa” yhdessä. Kiireisen elämänrytmin piilottamat ristiriidat voivat kuitenkin aktivoitua loman koittaessa. Huomataan, ettei yhteistä kiinnostuksen kohdetta olekaan tai ettei ollakaan enää onnellisia.

Ne, jotka eivät ole parisuhteessa, saattavat huomata loman alkaessa olevansa tilanteessa, jossa ympärillä ei ole ketään. Syys- ja talviaikana työ-, harrastus- sekä opiskelupiirit antavat sisältöä myös vapaa-aikaan.
(Martin 2015)

Miten ennakoida loma?

Psykologi Tanja Lapin mukaan tärkeintä olisi muistaa tasapaino arjessa. Kesälomaa ei pitäisi odottaa koko kevättä, vaan minilomia tulisi olla säännöllisesti vuoden aikana. Koska loman hyvinvointivaikutukset haihtuvat melko nopeasti, lomaa kannattaa pitää myös syksyllä ja talvella.

Ennen lomaa on hyvä priorisoida työtehtävät. Pienet tehtävät kannattaa yrittää saada hoidettua. Joskus lomalle lähtijällä voi olla tunne, ettei oikein ennättäisi lomailla, koska tärkeät työt jäävät kesken. Työpaikalla tulisikin ennakoida hyvissä ajoin loma-ajan työjärjestelyt, jotta tunnollisinkin työntekijä voi lomailla hyvillä mielin.

Jo lomalle lähtiessä kannattaa suunnitella lomalta paluuta esimerkiksi listaamalla 1-2 asiaa, joihin on tartuttava töihin palattua. Tällä tavoin työasiat eivät jää vaivaamaan mieltä. Lista tulee ehdottomasti unohtaa loman ajaksi.

Loma tulisi suunnitella aikataulultaan väljäksi. Kesäloma saattaa huolettaa ihmisiä, joilla on vaikeuksia alkoholinkäyttönsä säätelyssä. Loman väljä ”ohjelmointi” auttaa vähentämään myös näitä vaaratilanteita.

Ihanteellista on, jos esimerkiksi perheessä voitaisiin ottaa lomatoiveita huomioon miettimällä, mikä olisi kullekin perheenjäsenelle loman hienoin asia. Näin myös omalla toiveella on mahdollisuus toteutua, eikä se jää muiden toiveiden jalkoihin.

Onnistuneen loman ainekset

Tanja Lapin mukaan parasta palautumista työn kaaoksesta on vähentää ärsykkeiden määrä minimiin. Erityisesti ensimmäisinä lomapäivinä tämä on tärkeää.  Tämän päivän digikansalaiselle jopa täydellinen digipaasto on tarpeen.

Lomamoodiin, Voimapuu

Kiivaan työrytmin jälkeen tehokkaimpia rentoutuskeinoja ovat hyvät yöunet ja aikatauluton loma-arki. Toisaalta työssään tylsistyneelle saattaa sopia heti täynnä toimintaa ja uusia virikkeitä oleva loma. Aivot pitävät uusista asioista, mutta jos ihminen on hyvin kuormittunut, ei täynnä uusia virikkeitä ja kokemuksia oleva lomamatka ole välttämättä paras valinta heti loman alkuun.

Lomalla olisi hyvä olla 2-3 viikkoa kerrallaan. Tutkimusten mukaan työntekijän hyvinvointi paranee keskimäärin kahdeksan päivän ajan loman alettua. Tämän jälkeen jaksaa olla aktiivinen ja tehdä mieltä virkistäviä asioista työn vastapainoksi. (Puttonen)

Lomarauhan varmistaminen on tärkeää. Työpuhelin kannattaa sulkea ja laittaa lomaviesti sekä puhelimeen että sähköpostiin. Näin on mahdollista saada ”katkaisuhoitoa” töistä.  Jos työasioita tulee mieleen, ne voi kirjata ylös, mutta unohtaa loppuloman ajaksi.

Työhön paluuta kannattaa valmistella jo ennen lomaa

Kuten loman aloittaminen, niin myös lomalta töihin paluu kannattaa ajoittaa keskelle viikkoa, jos se on mahdollista.  Näin lomalle laskeutuminen ja paluu ovat kevyempiä ja pehmeämpiä. Lomalta palatessa ensimmäinen viikko ei tunnu niin pitkältä, kun työpäiviä on vain 2-3.

Tanja Lappi kehottaa järjestämään loman lopettajaisjuhlan. Juhla on eräänlainen siirtymäriitti lomalta arkeen. Juhlassa käydään läpi, mitä on tehty lomalla ja mitä on tulossa syksyllä. Elämä ei lopu kesäloman loppumiseen. Kesällä opittuja rentouttavia asioita voi ottaa mukaan myös arkirytmiin.

Lomamoodiin, Voimapuu

Lomalta palatessa voi väsymys yllättää, vaikka kehon ja mielen pitäisikin olla hyvin levänneitä ja rentoutuneita. Se on normaalia. Keho ja mieli totuttelevat uuteen vuorokausirytmiin. Jo ennen lomaa suunnitelluista rutiinitehtävistä aloittaminen helpottaa työrytmiin pääsemistä. Itselleen voi järjestää töihin lämpimän vastaanoton  jättämällä työpöydälle ”Tervetuloa töihin” –toivotuksen.

Lähteet:

Lappi Tanja. Yle 1 AamuTV. Haastattelu. 12.6.2017

Martin Minna. Kesä saa osan meistä masentumaan. Haastattelu 24.6.2015

Mehiläinen. Työstressistä lomastressiin?

Puttonen Samsa. 2017. Työterveyslaitos

Lue myös:

Voimapuu Facebookissa

Herttaisen” kesäloman vinkit

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s