Työyksinäisyys? Kuulin termin äskettäin ja sain inspiraation ryhtyä selvittämään aihetta hiukan syvemmin. Aihe sinänsä ei ehkä ole kovin uusi. Luulen, että yksin työtään tekeviä ihmisiä on eri aloilla ollut viime vuosikymmeninä lisääntyvässä määrin ja yksin on puurrettu monenlaisissa töissä jo paljon aiemminkin. Termi ”työyksinäisyys” sen sijaan kuulostaa uudelta.
Oletettavasti työyksinäisyyden käsite ja ilmiö on tullut vahvemmin esiin koropandemian aikana ja sen jälkeen. Monet joutuivat jäämään pandemian aikana etätyöhön kotiin ja siten yksin työskentelemään joutuivat myös sellaiset työntekijät, jotka eivät sitä itse ole halunneet tai valinneet, vaan kyse on ollut pakkotilanteesta. Monella työpaikalla on jatkettu koronpandemian aikana kehitettyjä uusia työtapoja ja siten myös etätyön tekemistä on jatkettu joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti (hybridityö).
Moni on kokenut itsensä kovin yksinäiseksi työskennellessään kotona; työyhteisön tarjoamaa tukea ja sosiaalista ympäristöä ei ole ollut riittävästi tarjolla huolimatta erilaisista etäyhteyksin pidetyistä kokouksista ja tapaamisista. Osa työntekijöistä taas on viihtynyt erittäin hyvin etätyössä ja huomannut jopa nauttivansa yksin työskentelystä.
Miten työyksinäisyys ilmenee?
Työelämän yksinäisyys -barometri vuodelta 2022 kertoo, että työyksinäisyyttä eivät pelkästään pode esimerkiksi etätyötä tekevät tai yksinyrittäjät. Osa ihmisistä tuntee itsensä yksinäiseksi myös työyhteisössä. Silva Saulion (ohjelmavastaava, Helsinki Missio) mukaan pitkittynyttä yksinäisyyttä kokee työyhteisössään noin 9 % suomalaisista. Etätyötä tekevistä noin 12 % kokee olevansa työyksinäisiä. Hybridityötä tekevistä (osin etänä ja osin työpaikalla) noin 8 % kokee itsensä yksinäiseksi työssään.
Työyksinäisyys ja työyksinäisyyden tunne voi johtua monesta syystä. Työyksinäisyyden käsite viittaa tilanteeseen, jossa työntekijä kokee olevansa yksinäinen tai ulkopuolinen työpaikallaan huolimatta työtovereiden läsnäolosta. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että hänellä ei ole tarpeeksi sosiaalista vuorovaikutusta muiden työntekijöiden kanssa. Työpaikalta voi puuttua myös samaa työtä tekeviä henkilöitä, jolloin keskustelu mm. kollegoiden kanssa on estynyt. Näiden tekijöiden seurauksena saattaa syntyä tunne eristyneisyydestä ja puutteellisesta tiimityöstä.
Nykypäivän työyhteisöt pohjautuvat tiimityöskentelyyn ja yhdessä tekemiseen. Ponnistellaan yhteisten päämäärien eteen kehittämällä yhdessä erilaisia ongelmanratkaisumalleja sekä suunnitellaan ja tehdään työtä yhdessä. Työyksinäisyydestä kärsivä ei pääse jakamaan toisten kanssa yhdessä tekemiseen liittyviä ilon ja onnistumisen tai pettymyksen ja epäonnistumisen tunteita.
Eräs syy työyksinäisyyteen työyhteisössä voi olla sosiaalinen ulossulkeminen. Työntekijä torjutaan työpaikalla tai hänet tehdään näkymättömäksi. Häntä ei katsota silmiin, hänet ohitetaan tai hänelle ei puhuta. Hänen mielipiteistään ei olla kiinnostuneita eikä häntä esimerkiksi pyydetä lounaalle muiden mukana.
Työyksinäisyys on myös aivoterveysriski
Etätyötä tekevälle tai yksinyrittäjälle työyhteisön puute voi olla pitkäaikainen rasite. Yksinäisyys työssä voi aiheuttaa stressiä, masennusta ja heikentynyttä motivaatiota.
Yksinäisyyden tunne synnyttää pitkään jatkuessaan kroonisen stressitilan. Stressissä elimistö erittää liikaa eritisesti noradrenaliinia ja kortisolia. Nämä hormonit ylläpitävät elimistön valppautta ja vireystilaa. Kun keho ei pysty riittävästi rauhoittumaan, päädytään kiertämään haitallisen stressin kehää, mm. verenpaine kohoaa ja sydän-ja verisuonitautien riski nousee.
Lisäksi työyksinäisyys voi vaikuttaa negatiivisesti työyhteisön tiimityöhön ja luovuuteen. Sillä voi siten olla haitallisia vaikutuksia niin työntekijän hyvinvointiin kuin myös organisaation tai yrityksen tulokseenkin.
Keinoja työyksinäisyyden lievittämiseen
Yksinäisyyden tunne on aina subjektiivinen kokemus. Jos työntekijä kokee työyksinäisyyden tunnetta, sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä on mahdollista etsiä esim. työn ulkopuolelta harrastuksista, vapaaehtoistyöstä jne. Kokemastaan työyksinäisyydestä kannattaa myös hakeutua puhumaan esimerkiksi työnohjaajalle, mentorille tai työsuojeluvaltuutetulle.
Työnantajilla on suuri vastuu työntekijöidensä hyvinvoinnista, ja tämä vastuu ulottuu myös yhteisön rakentamiseen työpaikalla. Tiimihengen luominen ja vahvistaminen ovat avainasemassa, kun pyritään tukemaan työntekijöiden hyvinvointia. Etätyöntekijöille virtuaalitiimit ja etätapaamiset ovat tärkeitä kohtaamisia työtovereiden kanssa. Teknologian avulla voidaan järjestää säännöllisiä tapaamisia ja kommunikoida reaaliaikaisesti kollegoiden kanssa. Näin voidaan luoda vahvempi yhteys tiimin jäsenten välille.
Virtuaalitiimit mahdollistavat tiedon jakamisen, ideoiden vaihdon ja ryhmädynamiikan säilymisen. Työasioiden käsittelyn lisäksi ei sovi unohtaa myöskään rennon ilmapiirin luomista mm. virtuaalisia kahvitaukoja, jolloin on mahdollisuus keskustella hiukan epävirallisemmistakin aiheista. Myös kasvotusten tapahtuvat säännölliset tapaamiset ja kommunikointi vaikka harvemmminkin ovat tärkeitä ja tehokkaita keinoja luoda vahvaa tiimihenkeä.
Työnantajien tulisi mahdollistaa myös erilaisten tukiverkostojen syntyminen työpaikan sisällä. Näitä voivat olla esimerkiksi mentorointiohjelmat, vertaistukiryhmät tai muut resurssit, jotka tarjoavat tukea erilaisissa haasteissa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa työyksinäisyyden torjumiseksi auttaa luomaan terveemmän ja tuottavamman työympäristön etätöissäkin.
Yrittäjän haasteet ja keinoja työyksinäisyyteen
Erityisen merkittäväksi työyksinäisyys nousee yrittäjien kohdalla, jotka usein toimivat täysin yksin, ilman kollegoita tai tiimiä. Yrittäjät voivat kokea vielä syvempää ulkopuolisuuden tunnetta ja haasteita sosiaalisen tukiverkon puuttumisen vuoksi.
Silva Saulion mukaan on tärkeää etsiä aktiivisesti samankaltaisissa työolosuhteissa työskenteleviä ihmisiä sosiaalisesta mediasta ja olemaan heihin yhteyksissä. Verkostojen avulla voi saada arvokasta tukea, jakaa kokemuksia ja oppia uutta liiketoiminnan kehittämiseksi.
Jos työnkuva on sellainen, että esimerkiksi tietokoneen kanssa voi liikkua, kannattaa kotoa lähteä tekemään töitä välillä ns. “ihmisten ilmoille”, esimerkiksi kahvilaan tai kirjastoon. Yksinyrittäjälle tai pääosin etätyötä tekevälle voisi soveltua myös vaihtoehto, jossa samoissa työtiloissa työskentee muitakin yksinyrittäjiä. Tällaisestä “etätyökeskuksesta” voi vuokrata työhuoneen halutessaan.
Mentorit ovat myös erinomainen resurssi ulkopuolisuuden tunteiden lieventämiseksi. Mentorit ovat kokeneita ammattilaisia, jotka voivat tarjota ohjausta, neuvoja ja kannustusta yrittäjälle. Heidän avullaan yrittäjällä on mahdollisuus oppia uutta, kehittyä omalla alallaan ja saada perspektiiviä omiin haasteisiinsa.
Yhteenvetoa: Miten työyksinäisyyttä voidaan torjua?
Työyhteisön tukeminen on avainasemassa työyksinäisyyden torjumisessa. Avoin kommunikointi ja empatia luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentävät eristyneisyyden tunnetta.
Virtuaalisen vuorovaikutuksen edelleen kehittäminen on tärkeää, koska yhä useammat ihmiset tekevät etätöitä tai toimivat hajautetuissa tiimeissä. Teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia luoda virtuaalisia kohtaamisia, kuten videopuheluita ja ryhmäkeskusteluja, jotka voivat auttaa vahvistamaan tiimin yhteenkuuluvuutta.
Lisäksi on tärkeää kannustaa niin työntekijöitä kuin yksin yrittäjiäkin osallistumaan erilaisiin sosiaalisiin tapahtumiin ja verkostoitumaan kollegoidensa kanssa. Tällaiset tilanteet tarjoavat mahdollisuuden jakaa kokemuksia, oppia uusista asioista ja rakentaa henkilökohtaisempia suhteita työkavereiden ja kollegoiden kanssa.
Tärkeintä Silva Saulion mukaan on, että työyksinäinen ei jää tuntemuksiensa kanssa yksin. Yksinäisyyden tunnetta voi työstää ja pohtia mistä tunne on peräisin. Kun ymmärtää tunteen lähtökohdat, voi myös löytää keinoja tilanteen helpottamiseksi.
Lue lisää:
Ohessa maksuton tehtäväkirja yksinäisyyden lievittämiseen
Helsinki Misso Yksinäisyys – tehtäväkirja avuksesi
Työelämän yksinäisyys 2022 -barometri
Lähteinä mm.
Kähkönen Essi: Työyksinäisyys syö terveyttä ja mielialaa. Ohjelmajohtaja Silva Saulion haastattelu (aivoliitto.fi)
Lue myös:
Työuupumuksen juurilla
Kohti sopuisaa työyhteisöä
VOIMAPUU 