Teema: Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen (10/2021)

Voimapuun kuukauden teemassa ”Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen” julkaistujen tekstien yhteenvetopostaus (10/2021)

On tärkeää osata pysähtyä, selkeyttää ja päättää…

Aihe nykytyön rasittavuudesta aivoterveydelle sai minut tarttumaan näppäimistöön ja kirjoittamaan aiheesta blogipostauksen ”Multitaskaus kuormittaa, stressaa ja vie keksittymiskyvyn”. Tämä ongelma on varmasti melko lähellä kaikkia ja varsinkin niitä, jotka jollakin tavalla ovat tekemisissä esimerkiksi somen kanssa.

Ilo, vapaus
Photo by Jill Wellington on Pexels.com

Aivan äskettäin katsoin ja kuuntelin työelämävalmentaja Riikka Pajusen videota, jossa hän kertasi omaa mennyttä kuukauttaan, mitä on saanut aikaiseksi työssä ja muussa elämässä, mitä on jäänyt ehkä tekemättä ja miten hän on huolehtinut omasta hyvinvoinnistaan menneen kuukauden aikana. Hänen puhettaan oli mukavaa ja inspiroivaa kuunnella.

Riikan puheesta tuli vahvasti esille myös se, että tulisi olla itselleen armollinen. Ei tarvitse ehtiä tehdä kaikkea, mitä on suunnitellut, on tärkeää osata priorisoida asioita. Monilla ihmisillä on ns. monta rautaa tulessa yhtäaikaa. On tärkeää välillä pysähtyä, selkeyttää ja päättää, mikä on tärkeintä ja tehdä se.

Riikka Pajusen viimeisin blogiartikkeli ”Mistä löydän rohkeuden tehdä työelämässäni jotain uutta ja innostavaa?” kertoo myös siitä, miten tärkeää on hankkia itselleen tukijoukkoja ja olla tukena muille. Liian moni meistä elää harhaluulossa, että pitäisi selvitä yksin. Tuossa blogiartikkelissa Riikka antaa mm. 3 vinkkiä, miten opit ottamaan apua vastaan muilta…

Kurkkaa artikkeleihin!


Nykytyö on aivoille rasite

Kuuntelin reilu viikko sitten MTV:n Uutisaamusta keskustelua, jossa Minna Huotilainen, aivotutkija, Helsingin yliopistosta ja Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry:stä pohtivat aivojen terveyttä ja nykytyön niille aiheuttamaa kuormitusta.

Minna Huotilainen toi esiin, että nykyinen työtapa on rankkaa ja työolosuhteet aivoille erittäin raskaat. Myös vapaa-ajalla tulee uutta tietoa ja kuormitusta paljon. Aivot kaipaavat lepohetkiä. Erityisen hankalana Huotilainen piti asiantuntijatyön yhdistämistä asiakaspalvelutyöhön. Jatkuvat keskeytykset (esim. puhelimen soiminen, sähköpostiviestien vastaanottaminen jne.) eivät sovi keskittymistä vaativaan asiantuntijatyöhön.

Mika Pyykkö kertoi, että yleinen tietämys aivoihin liittyvistä asioista on lisääntynyt. Tutkimuksissa on todettu, että aivot eivät saa riittävästi lepoa. Aivoille ei anneta riittävästi lepoaikaa.

stressaantunut

Miten kiire vaikuttaa aivoihin?

Minna Huotilaisen mukaan kiire muuttaa kognitiivisia prosesseja ja tekee ihmisen mm. kärsimättömäksi. Elimistössä on jatkuvasti käynnissä stressireaktio, joka kuormittaa aivoja ja heikentää samalla unen laatua. Huotilainen oli myös huolissaan siitä, että työelämässä on liian vähän aikaa esimerkiksi pitkäjänteiselle työskentelylle, joka on mm. ammattitaidon kehittymisen edellytys.

Pyykön mukaan puhutaan jopa ”aivosumussa” olemisesta, tilanteesta, jossa on vaikea päästä mihinkään kiinni. Elämä on ikään kuin vain eteenpäin menevää ”mössöä”.

Huotilainen muistuttaa, että työ itsessään ei varsinaisesti kuormita: ongelmia tuottavat kaikenlainen ”sählinki” työn ympärillä ja työn sujumattomuus.  Työpaikalla olisi tärkeä huomioida, että työntekijä pääsee tekemään työnsä ilman keskeytyksiä ja häiriötekijöitä. Työn tauotus ja istumisen vähentäminen ovat tärkeitä, samoin pysähtyminen.

Miten sinun aivosi jaksavat?
Lue lisää:

Onko työpäiväsi täynnä tällaisia asioita? Katastrofi aivojen terveydelle: ”Elimistössä on jatkuvasti käynnissä stressireaktio

Tunnistatko itsesi? Tällainen työ altistaa työriippuvuudelle ja terveysongelmille


Päästä rimpuilemaan työelämään…?

Opiskelin muutamia vuosia kuntoutuksen oppiainetta. Kuntoutuksen osa-alueista erityisesti ammatillinen kuntoutus tuntui itsestäni kiinnostavalta ja toiminkin muutaman vuoden työhönvalmentajana osatyökykyisten parissa. 

Osatyökykyinen tarkoitti tuolloin henkilöä, jolla oli jokin työ/toimintakykyä rajoittava sairaus tai vamma, mutta sairaus ei kuitenkaan estänyt kokonaan työn tekemistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmän mukaan osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään.

Nykyään tuo termi osatyökykyinen on auttamattomasti vanha. Mitä määritelmä kertoo osatyökykyisestä ihmisestä hänelle itselleen tai työntekijää tarvitsevalle työnantajalle? Käsitteet luovat asenteita. Pitäisi puhua paremminkin täsmätyökyvystä.

Kari-Pekka Martimo, yksi Suomen johtavia työkykyasiantuntijoita Ilmarisesta on nostanut esille täsmätyökyvyn käsitteen. Kun työtehtävä on täsmällisesti ihmisen kykyprofiilin mukaisesti määritelty, on osatyökykyinen aivan täystyökyinen kyseisessä tehtävässä. Täsmätyö tuottaa täsmätyökyvyn! Tämä näkökulma tulisi mielestäni ehdottomasti ottaa kaiken ammatillisen kuntoutuksen ohjenuoraksi.

Työssäjaksaminen - miksi se on niin vaikeaa?

Työhönvalmentajan työssä huomasin, kuinka nykyinen työelämä ja sen vaatimukset olivat monille ihmisille ylitsepääsemättömiä. Osan voimavarat olivat jo ehtyneet, joko heidän yrittäessään päästä ensimmäiseen työpaikkaansa, päästä tilapäisen työkyvyttömyyden jälkeen takaisin työelämään tai yrittäessään pysyä ja jatkaa työelämässä esimerkiksi ikääntyvänä työntekijänä.

Oli aika ajoin rankkaa vierestä seurata, miten osa ihmisistä ponnisteli todella suuresti päästäkseen osalliseksi työelämästä. Ponnistelut valuivat kerta toisensa jälkeen hukkaan. Jos täsmätyökyvyn periaatteita noudatettaisiin määriteltäisiin paremmin ihmisen kykyprofiili ja siihen soveltuva työ, voisi tilanne työelämässä olla aivan toinen.

Työntekijänä koin monesti riittämättömyyttä – ei ollut helppoa pitää ihmisen toivoa yllä monien pettymysten jälkeen. Jälkeenpäin olen pohtinut, miksi työelämässä on niin vaikeaa ja monimutkaista, että ihmiset eivät tahdo jaksaa? Onko työelämä todellakin vain kehittynyt ja parantunut viime vuosina? Vai onko ihminen muuttunut?

Mitä mieltä sinä olet?

Lue myös Kari-Pekka Martimon blogiartikkeli:

Osittain vai riittävän työkykyinen?

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s