Millainen musiikki saa sinut tuntemaan itsesi iloiseksi, surulliseksi tai rentoutuneeksi? Millaisesta musiikista saat voimantunteen? Entä millainen musiikki saa sinut syttymään?
Omassa elämässäni musiikki on ollut voimakkaasti läsnä noin 9 vuotiaasta alkaen, jolloin sain oman pianon ja aloitin pianotunnit. Voisi melkein sanoa, että ”ensirakkauteni” oli piano…
Muistan, että päivittäin tultuani koulusta kotiin, istuuduin aivan ensimmäiseksi pianon ääreen soittamaan. Sen jälkeen tulivat vasta muut askareet. Illan päätteeksikin, ennen yöunia piti vielä ”pimpauttaa” pari kappaletta.
Piano oli läsnä vahvasti päälle parikymppiseksi, jonka jälkeen musiikin merkitys elämässäni vain kasvoi puolisoni ja hänen ammattinsa mukana. Opin nauttimaan hyvin monenlaisesta musiikista. Soittaminen tosin vaihtui enemmänkin aktiiviseen musiikin kuunteluun.
Myöhemmin kiinnostuin musiikin terapeuttisesta vaikutuksesta ja kävin aiheeseen liittyen pari pidempää ammatillista kurssiakin, joita olen hyödyntänyt työssäni sosiaali- ja terveysalalla. Olen saanut runsaasti voimaa musiikista niin vapaa-aikaani kuin työhönikin, ja siksi haluan jakaa kokemukseni myös tämän blogikirjoituksen kautta.
Miten musiikki vaikuttaa?
Musiikista voi löytää oman tunnetilansa ja samaistua siihen. Musiikki herättää muistoja, tuottaa liikutusta, kyyneliä, auttaa tunteiden purkamisessa, saa hyvälle tuulelle, herättää kylmiä väreitä tai rauhoittaa. Sama musiikki voi puhutella eri ihmisiä eri tavoin ja samaa ihmistäkin eri tavoin eri aikoina.
Hyvä musiikki saa useimmiten hymyn huulille. Keho reagoi eri tavoin musiikkia kuunneltaessa, soitettaessa tai laulettaessa. Musiikin harrastaminen ja kuuntelu ovat hyväksi musikaalisuuden tasosta riippumatta – ei tarvitse olla mitenkään musikaalisesti erityislahjakas.
Musiikki saa ihmisessä aikaan positiivisia vaikutuksia. Se rentouttaa, vähentää stressiä ja nostaa mielialaa. Se parantaa muistia ja keskittymiskykyä. (Ukkola-Vuoti)
Kuorolaulun terveysvaikutuksista on julkaistu paljon tutkimuksia. Erityisesti kuorossa laulamisen yhteisöllisyyden on huomattu lisäävän vireyttä ja hyvinvointia.
Musiikkia kuunneltaessa taas lähes kaikki aivojen alueet aktivoituvat. On tehty havaintoja, että esimerkiksi lapsen kielellinen valmius ja kyvykkyys paranevat musikaalisessa ympäristössä. (Hyyppä)
Musiikin terapeuttisuus
Musiikin on todettu jopa nopeuttavan paranemisprosessia erilaisissa sairauksissa. Näitä sairauksia ovat mm. aivoverenkiertohäiriöt. Tutkimustulokset ovat olleet niin lupaavia, että osassa sairaaloista on tarjottu normaalia hoitoa täydentävänä hoitona kuunneltavaa musiikkia. Mielimusiikin kuuntelulla on tehokas vaikutus terveyteen. (Ukkola-Vuoti)
Musiikkiterapia on hoitomuoto, jota työssään käyttävät koulutetut musiikkiterapeutit. Musiikkiterapiassa terapeutti ja potilas kommunikoivat keskenään musiikkia apunaan käyttäen. Musiikki on sanaton kieli, jonka avulla ihminen voi päästä kosketuksiin itsensä kanssa. Musiikin avulla hän voi ilmaista sellaista, mitä ei kykene ilmaisemaan sanoin. Musiikkiterapiaa on käytetty pitkään mm. erityisryhmien kuntoutuksessa.
Musiikin merkitystä kuulijalle ei voi etukäteen ennustaa, koska merkitykseen vaikuttavat aina ihmisen henkilökohtaiset kokemukset, asenteet ja arvot. Musiikkia voidaan pitää kansainvälisenä kielenä, sillä kaikissa kulttuureissa musiikilla ilmaistaan tunteita.
Musiikin avulla voidaan viihdyttää ja viihtyä yhdessä, ilmaista omia tunteita toiselle, ymmärtää tunnetasolla toisen kokemuksia tai siirtää kulttuuriperinnettä sukupolvelta toiselle. Sosiaalisessa kanssakäymisessä musiikilla on oma tehtävänsä, kuten esimerkiksi ravintola- ja tanssilavakulttuurissa. (Ahonen)
Ota musiikki osaksi arkielämääsi…
Musiikkia voi hyödyntää arjessa mm. mielialan muuttamiseen, jolloin musiikki toimii muutosvoimana esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Viihdykkeenä -saat iloisen mielialan ja mielihyvän kokemuksen. Voit pitää yllä jo olemassa olevaa positiivista tunnetilaa.
- Rentoutumiseen – voit saada uutta energiaa, kun olet väsynyt tai stressaantunut
- Elämysten saamiseen – musiikki voi antaa voimakkaita tunnekokemuksia.
- Irtautumiseen –epämiellyttävät ajatukset, murheet ja huolet unohtuvat.
- Tunteiden purkamiseen – voit vapauttaa tunteitasi kyseistä tunnetta kuvaavan musiikin avulla.
- Psyykkinen työskentelyyn – voit työstää vaikeita tunnekokemuksia musiikin avulla, jolloin olo kevenee ja helpottuu.
- Lohduksi – surussa musiikki voi olla lohduttava ystävä.
- Energian saamiseen – musiikista saat uutta virtaa tai voimaa, esimerkiksi energisen ja nopean musiikin kuunteleminen vaikkapa lenkkeilyn tai siivoamisen aikana antaa puhtia tekemiseen.
(Jaatinen 2013)
Soittaessaan jotakin instrumenttia ihminen käsittelee sen hetkisiä tunnetilojaan ja ajatuksiaan. Musiikkielämyksestä, soittamisesta, laulamisesta ja musiikin kuuntelusta syntyy hyväolontunne. Samalla tapahtuu virkistyminen ja fyysinen aktivoituminen.
Ideoita musiikin arkikäyttöön
1. Tee soittolista mielimusiikistasi
Kokoa itsellesi mieli- ja/tai voimamusiikistasi soittolista esimerkiksi puhelimeen tai tietokoneelle. Se voi olla menevä lista treeneihin, rentouttava tunnelmointilista, energialista työhuoneelle, voimalista arkipäivän koitoksiin, rytmilista arkiaskareisiin, lohtulista masentuneeseen mielialaan… tai sekoitus kaikenlaisesta mielimusiikistasi.
Laita soimaan!
Ohessa ote omasta voimauttavasta soittolistastani:
Abba: The Winner Takes It All
Barbara Streisand: Memory
Johanna Kurkela: Sun särkyä anna mä en
Rachmaninoff: Piano Concerto no.2 op.18 – Anna Fedorova
2. Kokeile seuraavaa musiikillista harjoitusta (Ahonen)
Taikasauva
Varaa itsellesi sopiva paikka ja hetki aikaa olla itseksesi. Huolehdi, ettei kukaan tai mikään keskeytä harjoitustasi, jotta voit rentoutua. Laita oheinen musiikki soimaan.
Musiikki: Richard Clayderman: A Comme Amour
Keskity musiikin soidessa asioihin, joita elämässäsi haluaisit toteuttaa, muuttaa tai saada aikaan. Kuvittele, että sinulla on taikasauva, jonka avulla muutos olisi mahdollinen.
Kirjoita muistiin, millaista elämäsi on vuoden kuluttua, kun kaikki on muuttunut? Mikä on toisin kotona, työpaikalla, ihmissuhteissa, vapaa-ajassa? Mitä tunnet?
Kirjoita muistiin myös asioita, joita jo teet nyt tai joita voisit tehdä, jotta elämäsi muuttuisi sellaiseksi, kuin haluat.
Miltä harjoitus tuntui? Voit kokeilla tehdä harjoituksen uudelleen ja kuunnella sen aikana omaa valitsemaasi voimamusiikkia (instrumentaalimusiikkia, joka ei sisällä sanoja).
Lähteet ja kirjallisuus:
Ahonen Heidi. 1993. Musiikki – sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet.
Hyyppä Markku T.: Kulttuuri pidentää ikää, E-kirja 2014
Hyyppä Markku T. 2018. Ikääntyvän muistikirja
Jaatinen Eveliina. 2013. Musiikki musiikkipedagogin voimavarana. Opinnäytetyö
Ukkola_Vuoti Liisa. 2017. Musikaaliset geenit –hyvinvointia musiikista
Ukkola-Vuoti Liisa. 2013. Search for Genetic Variants Underlying Musical Aptitude and Related Traits. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Lue myös:
VOIMAPUU 