Tänä syksynä palasin uuden/vanhan harrastukseni pariin. Täytyy sanoa, että kyllä mietin pitkään, ennen kuin rohkaistuin… onhan siitä rapiat 40 vuotta, kun olen tätä lajia viimeksi harrastanut. Reilut 15 vuotta sitten kävin kertaamassa yhden syyskauden, mutta silloin harrastus tyrehtyi paikkakunnan vaihdoksen vuoksi. Sen jälkeen onkin vierähtänyt tovi… siihen asti, kun luin paikallislehdestä houkuttelevan artikkelin.
Lajia, jota aiemmin on ehkä pidetty tyypillisesti lasten ja nuorten harrastuksena, voikin harrastaa minkä ikäisenä vain… aikuisena ja vielä seniorinakin. Rajoitteitakin voi olla, ei haittaa. Kyllä innostuin! Vielä piti laittaa oikein sähköpostia ryhmän vetäjälle ja varmistella, että voinko todella tulla kokeilemaan…
”Olet lämpimästi tervetullut kokeilemaan… Aikuisryhmissä tanssivilla on jokaisella omat taustansa ja rajoitteensa. Jokaiselle voidaan liikkeitä soveltaa, ja jos jokin liike ei tunnu hyvältä tehdä ollenkaan, niin sen voi hyvällä omalla tunnolla jättää väliin kokonaan. Liikkuvissa sarjoissa voimme tehdä aina helpomman ja vaikeamman version, jolloin jokainen saa sopivasti haastetta ja pääsee nauttimaan tanssimisesta. Tunneilla treenataan hyvässä hengessä, rennolla otteella, mutta kuitenkin klassista tekniikkaa kunnioittaen ja klassisesta musiikista nauttien… ”
No, edellä esitetystä voi jo arvatakin, mistä harrastuksesta on kyse. Aivan… aikuisbaletista.
Ehkä joku voi miettiä, että onhan niitä nyt helpompiakin tanssilajeja harrastaa aikuisena kuin klassinen baletti. Totta! Kyllä on, ja olenkin kokeillut flamencoa, bailatinoa, kilpatanssia, jazzbalettia yms. lavatanssista puhumattakaan. Mutta onhan se aivan toinen juttu palata muistoissa nuoruuteen ja tanssisalin tunnelmaan. Harjoitusten taustalla soiva pianomusiikkikin kuulostaa niin tutulta…
Balettitunnille
Niinhän siinä sitten kävi, että minä, hyvän matkaa myöhäiskeski-ikäinen nainen tartuin auton rattiin, hurautin tanssistudion pihaan ja hiukan kainostellen astuin sisään. Pikkuballeriinoja tyllihameissaan sipsutteli vastaan pukuhuoneessa – hieman ihmeissään minua tarkastellen… tai ainakin siltä minusta tuntui…
No, olihan studiolla aikuisiakin, tosin kaikki minua oletettavasti selvästi nuorempia. Sitten pukuhuoneeseen riisumaan päällysvaatteet ja pehmeät balettitossut jalkaan. Tossut eivät ole välttämättömät, sukatkin soveltuvat. Kapealinjaiset jumppahousut ja t-paita olivatkin jo valmiina päällä, kuten ennakko-ohjeissa oli neuvottu… jotta ei tulisi ruuhkaa pukuhuoneessa, koska seuraava tunti alkaa heti, kun edellinen loppuu.
Ja sitten… tanssisaliin. Toinen seinä on kokonaan peiliä. Huh huh, olihan se hiukan hämmentävää nähdä itsensä noin isosta peilistä… kiloja on ainakin tullut, nuoruusvuosista lähemmäs parikymmentä, tottahan se näkyy! Vartalokin on jotenkin toisen mallinen – vyötärö on kadonnut jonnekin? Tuntui siltä, kuin olisin katsonut pitkästä, pitkästä aikaa itseäni peilistä. Iso tila ja valtava peili saivat aikaan toisenlaisen vaikutelman, oma keho hahmottui aivan eri tavalla kuin kotipeilistä katsottuna.
Ensihämmennyksen jälkeen lattialle risti-istuntaan. Tässä asennossa peilikuva näytti jo paremmalta. Nimenhuudon jälkeen siirryttiin tangolle ja aloitettiin. Siinäpä ei sitten enää ehtinytkään ulkomuotoasioita miettiä, sillä jos halusi pysyä mukana, oli keskityttävä opetukseen!
Toistoa, toistoa, toistoa…
Tanssinohjaaja näytti ensin liikkeen, joka toistettiin mallia katsoen perässä. Seuraavaksi musiikin kanssa. Aloitettiin asennosta numero 6, jossa seisotaan molemmat jalat rinnakkain, varpaat eteenpäin. Ensin oikean jalan nilkan ojennus eteen… uudelleen, vasemman jalan nilkan ojennus… uudelleen. Yllättävän mukavasti nilkat ojentuivat … sitten asento numero 1 ja samat ojennukset hiukan sivulle polven suuntaisesti… uudelleen. Asento numero 2 ja relevé, varpaille nousu … uudelleen…
Jotakin on ehkä jäänyt nuoruusvuosilta lihasmuistiin… ensimmäiset liikkeet tuntuivat sujuvan melko mukavasti. Tankosarjojen jälkeen keskilattialle ja kävelyä nilkat eteen ojentuen salin poikki nurkasta nurkkaan ”helminauhana” eli oppilaat jonossa yksitellen ohjaajan ”hyvä” – kannustusten saattelemana. Uudelleen! Kylläpä meni hienosti kaikilla!
Tässä olikin jo ensimmäiselle tanssitunnille riittävästi. Tunti päättyy yleensä ”kiitokseen”, kauniiseen niiaukseen, joka olikin melko haasteellista. Näyttää helpolta, mutta sitä se ei ainakaan minulle ollut. Tasapaino, eikä myöskään käsien ja jalkojen koordinaatio onnistunut lainkaan. Sellaista huojumista ja hoippumistahan se oli. 😊 No, onneksi en ollut ainoa… ja ohjaajan mukaan meillä on koko vuosi aikaa harjoitella, kaikkia liikkeitä. Olipa lohdullista kuulla, ei todellakaan tarvitse heti osata. – Jos baletti olisi helppoa, kaikki tanssisivat sitä, huomautti ohjaaja…
Ensimmäinen tanssitunti oli ohi. Hikiliikuntaa ei balettitunti ollut ainakaan vielä, mutta poskilla oli hentoinen puna – lieneekö ollut innostuksesta vai jännityksestä? Sitten tossut pois, päällysvaatteet päälle ja kotiin. Kotona vielä muistelin tunnin antia ja sipsuttelin nilkkoja ojennellen ympäri huoneistoa, keittiöstä olohuoneeseen, makuuhuoneeseen, eteiseen, takaisin keittiöön… Oi, miten ihanaa!
Miksi aikuisbalettia?
Tätä kirjoittaessani takana on jo useampi balettitunti ja edelleen tuntuu hyvältä! Olen tyytyväinen, että suuresta empimisestäni huolimatta uskaltauduin mukaan. Balettitunnin jälkeen olo tuntuu pirteältä ja keho vetreältä. Baletin sanotaan lisäävän liikkuvuutta sekä kehon hallintaa, myös selkä ja hartiat tykkäävät. Motoristen taitojen lisäksi baletti kehittää tasapainoa, koordinaatiota sekä reaktiokykyä. Liikesarjojen ja askelten opettelu sekä toistot haastavat kehoa muistamaan. Erinomaisia terveysvaikutuksia näille kymmenille.
Musiikin temmatessa mukaansa tanssin askeleet tekevät hyvää myös aivojen toiminnalle. Mielihyvähormoneja alkaa erittyä ja olo tulee rentoutuneemmaksi. Stressi katoaa niin kehosta kuin mielestäkin aivan huomaamatta. Tanssin hyvää tekevä voima on tunnettu jo kauan, ei kai muuten tanssia harrastettaisi niin monessa muodossa.
Muita tanssilajeja
Balettihan ei ole suinkaan ole ainoa tanssilaji. Erilaisia tanssilajeja- ja muotoja löytyy useita kymmeniä aina klassisesta baletista jazziin, latinalais- ja lavatansseihin, kansantansseihin sekä diskoon ja hip hoppiin. Voi tulla jopa valinnan vaikeus. Eri tanssilajit poikkeavat toisistaan vaativuuden ja tyylin sekä tietysti musiikin osalta.
Lajin voi valita esimerkiksi mieleisensä musiikkityylin perusteella. Esimerkiksi hip hop tai lavatanssi poikkeavat suuresti toisistaan jo pelkästään musiikkityylinsä ansiosta. Tanssia voi harrastaa yksilölajina, paritanssina, ryhmässä. Jos omat jalat eivät enää jaksa kantaa, pääsee tanssimisen ilosta nauttimaan esimerkiksi pyörätuolitanssin avulla. Tanssimisesta voi nauttia vaikkapa oman olohuoneen lattialla tai lähteä mukaan kursseille ja tapahtumiin. Harrastuksena tanssi tuo iloa ja väriä elämään kaikille ja kaikenikäisille.
Jos sait inspiraatiota tästä artikkelista ja jäit pohtimaan, minkälaisia tanssimuotoja on olemassa, mikä kiinnostaisi ja mitä olisi mahdollista harrastaa, kurkkaa Wikipedian melko kattavaan artikkeliin ”Tanssi.” Artikkelin loppuosassa on listattu muutamia kymmeniä tanssilajeja ja useimmista on linkki lajin tarkempaan esittelyyn… ja sitten vain tanssimaan!
Jos innostuit baletista, lue seuraavat artikkelit:
- Uskaltaisinko kokeilemaan aikuisbalettia?
- Kuinka 55-vuotiaana voi vielä aloittaa kärkitossutekniikan harjoittelun – Tanssija tuntee aukikierron ja arabesquen.
Katso lyhytvideo aikuisbaletin alkeisryhmän tunnilta.
VOIMAPUU 