Sisäinen tyytymättömyyden ja tyhjyyden tunne voi aiheutua myös siitä, kun kokee saavuttaneensa kaikki unelmansa, elämänkumppanin, kodin, lapset ym, mutta siltikään ei tunne itseään onnelliseksi. Sisällä on tietynlainen tyytymättömyyden tunne ja tyhjyys, joka kutsuu katsomaan asioita syvemmin tai toisesta näkökulmasta.
Kyse lienee ihmiselämään kuuluvista kasvukivuista, jotka pyrkivät tietoisuuteen aina tietyin väliajoin läpi elämän. Toisilla ihmisillä nämä kasvukivut ovat voimakkaampia ja vaativat suurempia toimenpiteitä ja muutoksia.
Toiset taas tuskin huomaavat niitä, tai eivät ainakaan anna niille tilaa. Yhtä lailla kuin monet elämään ulkoapäin ponnahtavat haasteet, aiheuttavat nämä sisäiset kasvukivutkin ja niiden sanelema muutostarve stressintunteita.
Seuraavassa muutamia omien kokemusteni perusteella hyviksi havaitsemiani sivustoja sinulle, joka kamppailet epämääräisen sisäisen tyytymättömyytesi kanssa:
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sivusto, joka auttaa ihmisiä parantamaan omaa kokemustaan elämästä.
Kun innostuu niin antaa itselleen mahdollisuuden siihen, että jokin asia voi oikeasti toteutua… Työkaluja itsensä kehittämiseen.
Onnellisuus syntyy kohtaamisissa. Koulutusta ja kursseja.
Sairaus tai vammautuminen muutoshaasteena
Oletko joutunut koskaan tilanteeseen, jossa joko oma tai läheisesi sairaus tai äkillinen vammautuminen on pysähdyttänyt ja horjuttanut elämänhallinnan tunnettasi? Oletko mahdollisesti joutunut sopeutumaan suureen elämänmuutokseen em. tapahtuman vuoksi?
Vakava tai pitkäaikainen sairastuminen on aina suuri muutos ja stressitekijä. Sairastumisen herättävän kysymyksiä ovat mm: mistä sairaus johtuu, miksi juuri minä sairastuin, mitä sairaus merkitsee elämässäni, miten elämä jatkuu eteenpäin tai mikä elämässä on tärkeää.
Sairauden kyseessä ollessa diagnoosin saaminen on useimmiten helpotus – lyhyemmän tai pidemmän aikaa vaivanneille oireille löytyy selkeä syy. Vammautuminen sen sijaan tulee ilman ennakko-oireita. Tieto enemmän tai vähemmän toimintakykyärajoittavan vamman jäämisestä osaksi elämää lamaannuttaa.
Tulevaisuudensuunnitelmat voivat mennä täysin uusiksi. Käsitys itsestä muuttuu ja sen myötä myös suhde muihin ihmisiin. Jos toimintakyky heikkenee suuresti, ihminen joutuu usein myös luopumaan hänelle tärkeistä asioista ja toimista.
Sairastuminen pakottaa hyväksymään sen, että elämään kuuluu luopuminen ja avuttomuus. On löydettävä uutta sisältöä elämään ja rakennettava identiteettinsä uudelleen…
Joko tunnet Terveyskylän? – Asiantuntijoiden kehittämä erikoissairaanhoidon tietopalvelu. Palvelun sisällä toimii virtuaalitaloja, joista löytyy apua ja tukea eri elämäntilanteisiin ja oireisiin.
Jaana Kääntä. 2012. Elämä uusiksi. Sopeutuminen sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamaan elämänmuutokseen . Sosiaalityön Pro gradu- tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Kriisit
voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään:
Kehityskriisi ovat useimmiten myönteisenä koettuja muutoksia, joihin on mahdollista valmistautua ennalta, esimerkiksi muutto lapsuudenkodista, perheen perustaminen tai eläkkeelle jääminen.
Elämänkriisit eivät ehkä ole toivottuja mutta kuuluvat osana elämään. Esimerkiksi sairastuminen, avioero, työttömyys tai muutto ulkomaille voivat olla elämänkriisejä.
Traumaattiset kriisit ovat äkillisiä pysäyttäviä tapahtumia, kuten vaikkapa vakava onnettomuus tai väkivallan kohteeksi joutuminen.
Monet ryhtyvät odottelemaan ikäkriisiä, kun tasakymmenet alkavat lähestyä. Tosin on hyvin yksilöllistä, minkälaisena tai missä vaiheessa itse kukin kokee siirtymän seuraavalle vuosikymmenelle. Monet ihmiset kertovat kokeneensa ainakin yhden suuren muutoksen keski-ikään mennessä.
Ikävuodet 30 – 40 repivät moneen suuntaan
Kolmekymppinen saattaa miettiä, että tämmöistäkö tämä elämä onkin. Se ei olekaan ehkä niin hohdokasta, kuin oli odottanut? 30 ikävuoden tienoilla alkaa myös vähitellen ymmärtää, ettei elämä ole pelkästään itseä varten. Nuoruudelle tyypillinen itsekeskeisyys alkaa väistyä.
Nelikymmenvuotias elää kahden sukupolven välissä. Omat vanhemmat alkavat tarvita yhä enemmän apua. Jos on lapsia, osa heistä on todennäköisesti murrosiässä. Jos lapsia ei ole, kohtaa nelikymppinen nainen sen tosia-asian, että kohta lapsia ei voi enää saada.
Parisuhde voi myös olla jo rutinoitunut. Tässäkö kaikki on – alkaa jälleen kiertää ajatuksissa. Kolmen- ja neljänkymmenen ikävuoden välillä ihminen voi kokea tulevansa revityksi moneen suuntaan.
Ikävuodet 50 ja 60 – aika aloittaa haaveiden toteuttaminen
Toinen haasteellinen vaihe osuu 50 – 60 ikävuoteen. Tässä taitekohdassa voidaan katua sitä, ettei aikoinaan tullut hoidettua tärkeitä asioita tai sitä, mikä olisi ollut tärkeää. Se ei välttämättä ollutkaan työ ja työelämä, raha tai tiettyjen tavaroiden saaminen, vaan toisten ihmisten kanssa oleminen.
6-kymppisenä tarkastellaan mennyttä elämää ja toivottavasti huomataan myös ne hyvät asiat, mitkä siellä ovat olleet ja ovat edelleen. Joskus tarkastelun tuloksena saattaa löytää uudelleen jonkun vanhan ystävän tai sukulaisuussuhteet voivat parantua.
Jotkut ajattelevat, että tekevät töitä niin kauan kuin vain jaksavat, eivätkä halua mistään hinnasta jäädä eläkkeelle ennen aikojaan. Jotkut taas haluavat pois töistä niin pian kuin mahdollista.
60. ikävuoden siirtymässä on myös aika toteuttaa elämänmittaisia haaveita. Jos on aikaisemmin tuntunut siltä, että jotain mieleistä ei jostain syystä ole voinut tai kehdannut tehdä, on tässä vaiheessa viimeistään aika alkaa toteuttamaan itseään!
Lue lisää:
30. ikävuoden kriisi – vedenjakajalla
Psykologin neuvot ikäkriisin yllättäessä
Muutos – mahdollisuus vai uhka?
Terttu, 80, perusti yrityksen – ”työ pitää terveenä ja virkeänä”
Avio- tai avoero muutoshaasteena
Elämäntilanteiden muutokset aiheuttavat ihmiselle useimmiten enemmän tai vähemmän stressiä. Thomas Holmes ja Richard Rahe ovat tutkimustensa pohjalta listanneet stressaavimmat elämäntapahtumat tärkeysjärjestyksessä. Tutkimuksen mukaan läheisen kuoleman jälkeen toiseksi suurin stressiä aiheuttava elämänmuutos on avioero.
Suomessa rekisteröidään noin 14 000 avioliittoa vuosittain. Ennusteiden mukaan noin joka toinen avioliitto päättyy eroon. Suomen avioeroluvut ovat Euroopan korkeimpia, jos ne suhteutetaan väestön kokoon.
Kolme neljästä erosta tapahtuu lapsiperheissä. Vuosittain arviolta noin 30 000 lasta kokee vanhempien erotilanteen. Eroriski kasvaa erityisesti silloin, kun parisuhteen ristiriidoista ei pystytä sopimaan. Parisuhteen päättyminen on suuri muutostilanne
Apua eroon.fi sivusto kannustaa perheitä hakemaan apua erotilanteeseensa. Eron jälkeen yhteinen vanhemmuus tai erosta selviäminen voivat tuntua haastavalta. Sivustolta löytyy myös linkki oppaaseen: Vanhemman opas: Tietoa ja tukea lapsiperheen eroon”.
Ohessa myös kiinnostava tutkimus aiheesta:
Arja Hemminki. 2010. Kertomuksia avioerosta ja parisuhteen päättymisestä. Jyväskylän yliopisto. Tutkimuksia 399.
Voimapuun muutosaiheiset artikkelit
löytyvät aihealueelta: Tienhaarassa
VOIMAPUU 