Pari vuotta sitten kirjoittamassani artikkelissa ”Mitä onnellisuus on ja miten lisätä onnellisuuden tunnetta?”, pohdiskelin, mitä onnellisuus tarkoittaa yksilön näkökulmasta ja miten omaa onnellisuuden tunnetta voisi lisätä arjessa.
Tässä artikkelissa tavoitteeni on avata hiukan käsitteitä ”kollektiivinen onnellisuus” ja ”onnellisuuden muotoilu”, eli laajentaa laajentaa katsetta itsestä kohti yhteisöä ja ympäristöä. Voiko onnellisuus olla myös jotakin, jota voidaan muotoilla ja rakentaa yhdessä? Tämä aihepiiri on esillä mm. tämän vuoden Helsinki Design Week – tapahtumassa.
Yksilön onnellisuudesta yhteiseen kokemukseen
Onnellisuuden ajatellaan yleensä liittyvän ihmisen omaan sisäiseen kokemukseen, merkityksellisyyden tunteisiin, läheisiin ihmissuhteisiin, onnistumisiin ja arjen pieniin ilon hetkiin. Jos nämä kokemukset jaetaan, onnellisuus voi ehkä laajeta kollektiiviseksi kokemukseksi, jolla on vaikutusta koko yhteisöön.
Kollektiivinen onnellisuus ei ole vain sitä, että jokainen on yksin onnellinen, vaan että yhteisön rakenteet, ympäristö ja kulttuuri tukevat hyvinvointia. Kun ympärillä olevat ihmiset voivat hyvin, se heijastuu myös omaan henkilökohtaiseen onnellisuuteen.
Kollektiivisen onnellisuuden käsite on tullut enemmän esille keskusteluihin ja Onnellisuusraportin mukaan Suomi on tänä vuonna (2025) valittu jo kahdeksatta kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi. Se tarkoittaa, että onnellisuus ei ole vain yksilön asia, vaan se syntyy myös yhteisön kautta.
Muotoilun näkökulma: voiko onnellisuutta suunnitella?
Helsinki Design Week nosti tänä vuonna esiin kysymyksen: voiko onnellisuuden muotoilla? Tapahtumassa asiantuntijat tarkastelivat aihetta eri näkökulmista – kaupunkisuunnittelusta taiteeseen, psykologiasta estetiikkaan.
Kaupunkisuunnittelija David Sim puhui pehmeämmästä kaupungista, jossa mittakaava on inhimillinen ja tila kutsuu ihmisiä kohtaamaan. Taiteilijaryhmä Superflex muistutti, että onnellisuus voi syntyä yllättävistä osallistavista prosesseista, joissa myös luonto ja muut lajit huomioidaan. Psykologi Jennifer De Paolan mukaan käsitys onnellisuudesta vaihtelee kulttuureittain ja siksi on tärkeää pysähtyä kysymään, mitä onnellisuus merkitsee juuri omalle yhteisölle.
Muotoilu on siis paljon enemmän kuin esineitä tai visuaalista estetiikkaa: se on myös tapa järjestää tiloja, tapahtumia ja arjen rutiineja niin, että ne vahvistavat yhteistä hyvinvointia.
Muotoilu ja sen vaikutus ihmisten hyvinvointiin
Hyvin suunniteltu ympäristö voi vaikuttaa merkittävästi ihmisten hyvinvointiin. Esteettisyys ei ole vain pinnallista kauneutta, vaan se voi luoda rauhoittavan ja miellyttävän tunnelman. Muotoilu on siis paljon enemmän kuin pelkkää ulkonäköä; se on väline hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kun esimerkiksi ympäristön suunnittelu ottaa huomioon ihmisten tarpeet ja tunteet, se parantaa elämänlaatua. Mm. toimivat tilat työpaikalla lisäävät tuottavuutta ja hyvinvointia. Samoin kodin sisustus voi vaikuttaa siihen, millaisia rentoutumisen tai energian tunteita voi tuntea kotona.
Mitä hyvä ympäristön suunnittelu tarkoittaa arjessa?
Kollektiivisen onnellisuuden parantaminen omassa ympäristössä on asia, joka vaatii kaikilta aktiivista panostusta. Yhteisissä tapahtumissa ja niiden järjestämisessä ihmiset voivat tavata toisiaan ja jakaa ajatuksiaan. Nämä tilaisuudet luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttavat rakentamaan vahvempia suhteita esimerkiksi naapurustossa.
Lisäksi on mahdollista kannustaa paikallisia yrityksiä tarjoamaan palveluja, jotka tukevat yhteisön hyvinvointia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työpajoja tai kursseja, joissa opitaan uusia taitoja yhdessä. Osallistuminen paikalliseen päätöksentekoon on tärkeää, jolloin on mahdollista vaikuttaa siihen, millaisia aloitteita toteutetaan ja miten ne palvelevat oman yhteisön tarpeita.
Sitten tullaankin tärkeimpään kysymykseen: miten jokainen voisi “muotoilla” onnellisuutta omassa ympäristössään? Tämä ei välttämättä vaadi suuria projekteja, vaan voi syntyä pienistäkin teoista.
Liikkeelle voi lähteä omasta kokemuksesta – miten itse kokee oman ympäristönsä:
• Millaiset paikat kaupungissasi tai kylässäsi tuottavat sinulle hyvää oloa? Onko se vehreä puisto, valoisa kirjasto, vai ehkä kahvila, jossa ihmiset tervehtivät toisiaan?
• Onko arjessasi paikkoja, joissa voit kohdata muita matalalla kynnyksellä – bussipysäkillä, torilla, yhteisötilassa? Voisiko pysähtyä vaihtamaan muutaman sanan tuntemattoman kanssa?
• Voisitko tuoda iloa yhteisöön osallistumalla talkoisiin, perustamalla kirjanvaihtopisteen tai vaikkapa järjestämällä yhteisen illan naapurustolle?
• Mitkä pienet asiat ympärilläsi saavat sinut hymyilemään? Onko se kaunis valokulma, hyväntuulinen musiikki, vai naapurisi kukkiva piha?
Huomioimalla em. pieniä yksityiskohtia voi luoda tilaa onnellisuudelle.
Harjoitus: oman onnellisuusympäristön kartta
Pysähdy hetkeksi ja piirrä paperille “onnellisuuskartta” omasta arjestasi. Merkitse siihen:
• Paikat, joissa tunnet iloa tai rauhaa.
• Ihmiset, joiden seurassa koet kuuluvasi johonkin.
• Hetket, jolloin arjen estetiikka koskettaa sinua (valo, värit, luonto, taide).
Tämä harjoitus voi auttaa näkemään, että onnellisuus ei ole vain sisäinen kokemus, vaan jotain, jota ympäristö ja yhteisö vahvasti muovaavat.
Voimaantuminen osana kollektiivista onnellisuutta
Voimapuun ytimessä on ajatus voimaantumisesta – siitä, että löydät omat voimavarasi ja tunnistat sen, mikä kannattelee sinua. Kun tämä ajatus yhdistetään kollektiiviseen onnellisuuteen, syntyy yhteys: sinun voimasi voi vahvistaa yhteisöä, ja yhteisön voima voi puolestaan vahvistaa sinua.
Kun tunnistat oman ympäristösi ilon lähteet ja alat aktiivisesti muotoilla niitä – esimerkiksi lisäämällä kauneutta, luomalla tilaa kohtaamisille tai vahvistamalla yhteistä tekemistä – on mahdollista kokea olevansa osa jotakin suurempaa. Tämä lisää onnellisuuden sekä voimaantumisen tunnetta.
Lopuksi: kutsu yhteiseen pohdintaan
Kollektiivinen onnellisuus on aihe, joka koskettaa kaikkia. Itse olen usein miettinyt, miten omat teot ja valinnat voivat vaikuttaa ympärilläni oleviin ihmisiin. Onko sinulla ollut hetkiä, jolloin olet huomannut pienenkin ystävällisen teon muuttavan jonkun päivän paremmaksi? Tai ehkä päin vastoin?
Yksilöllinen onnellisuus — tunteet, merkitykset ja sisäinen motivaatio — muodostaa vankan perustan, mutta kollektiivinen onnellisuus ulottuu laajemmalle: siihen sisältyvät kohtaaminen, osallistuminen, ympäristön muotoilu ja muiden kokemusten kunnioittaminen.
Mitä sinä ajattelet:
• Mikä tekee sinut onnelliseksi omassa lähiympäristössäsi?
• Mitkä pienet asiat tuovat iloa ja keveyttä yhteisiin hetkiin?
• Miten voisit itse olla mukana muotoilemassa ympäristöä, joka vahvistaa sekä sinun että muiden hyvinvointia?
Lähteitä:
Helsinki Design Week
Suomi on jälleen maailman onnellisin maa – YK:n alueellinen tiedotuskeskus
Lue myös:
Mitä onnellisuus on ja miten lisätä onnellisuuden tunnetta?
VOIMAPUU 