Aika ajoin on hyvä käydä läpi omia ystävyyssuhteita ja pohtia erityisesti sitä, miten niistä on tullut pidettyä huolta. Vuosien myötä olen itse tehnyt havainnon, että osa ystävistäni on jäänyt jonnekin matkan varrelle. Nyt mieleeni tuli eräs pitkäaikainen ystäväni, jonka kanssa minulla oli tiivis yhteydenpito noin 25 vuoden ajan. Sitten maailma erotti meidät toisistamme.
Olimme ystäviä jo varhaisesta lapsuudesta, asuimme lähekkäin, leikimme ja kävimme koulua yhdessä. Ylioppilaaksi tulon jälkeen ystäväni muutti Ruotsiin töihin, jatkoi opintojaan siellä, avioitui ja perusti perheen sinne. Perinteistä kirjeenvaihtoa harrastimme aikuisiällä reilut 10 vuotta (tuolloin ei vielä sähköpostia ollut, saati kännyköitä.) Yritin muistella, milloin sain ystävältäni viimeisen kirjeen ja mihin yhteytemme oikeastaan katkesi. Viimeisen kerran olemme tavanneet hänen käydessään luonani pienen vauvansa kanssa.
Jonkin aikaa tuon käynnin jälkeen muutin itse perheeni kanssa toiselle paikkakunnalle ja sieltä vielä kolmannelle muutaman vuoden sisällä. Unohdinko ilmoittaa uuden(t) osoitteeni, että ystäväni kirjeet eivät koskaan löytäneet perille, vai mitä tapahtui? Toki paikkakunnan vaihdokset toivat omaan elämääni niin paljon puuhaa ja uutta ajateltavaa, että saatoin aivana hyvin vain unohtaa pitää yhteyttä ystävääni.
Paikkakunnan vaihdoksilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Omasta mielestäni muutoilla on eniten negatiivisia vaikutuksia sosiaaliseen verkostoon ja ystävyyssuhteisiin. Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen vaati huomattavasti enemmän aktiivisuutta silloin, kun yhteyttä ei enää juurikaan ole mahdollista pitää fyysisesti; tapaamisia ja yhteisiä tekemisiä on harvakseltaan.
Jos palaan vielä tuohon kadonneeseen ystävääni… Yritin myöhemmin tavoitella häntä, jopa hänen työpaikkansa kautta, mutta turhaan. En saanut häneen enää yhteyttä. Se oli surullista… Viimeiseen 20 vuoteen en sitten ole edes yrittänytkään ottaa häneen yhteyttä. Vieläköhän kannattaisi yrittää? Tämän artikkelin sisällön ja sanoman perusteella ehkä kannattaisi…
Mitä ystävyys on?
Ystävyyssuhteen määrittäviä piirteitä wikipedian mukaan ovat: kahden toisilleen tutun yksilön välinen vuorovaikutus, ystävyyssuhteen molemminpuolinen tunnustaminen, molemminpuolinen vapaaehtoisuus, kumppanuus ja yhteiset aktiviteetit.
Ystävyyssuhteita syntyy useimmin sellaisten ihmisten välille, jotka asuvat samassa opiskelijayhteisössä, lähekkäin naapureina, työskentelevät samassa paikassa tai käyvät koulussa samaa luokkaa. Nykyisin ystävyyssuhteeseen johtavia kohtaamisia tapahtuu myös internetissä.
Ystävyksien täytyy pitää toisistaan ja heillä on usein paljon yhteistä. Niin aikuisia kuin nuoriakin ystävyksiä yhdistää usein samankaltainen ikä, terveys, koulutus, uskonto, sukutausta, asuinalue, sosiaalinen asema ja jopa ulkonäkö.
Myös samanlaiset asenteet, arvot ja mielipiteet kuvaavat ystävyyttä. Toisaalta persoonien samankaltaisuus ei ole ystävyyden edellytys. Hyvän ystävän piirteiksi on esitetty esimerkiksi seuraavia adjektiiveja: luotettava, huolehtiva, välittävä, reilu, lojaali, avoin, anteeksi antava…
Ihmiset ystävystyvät myös paremmin sellaisten ihmisten kanssa, jotka paljastavat heille omia asioitaan ja ajatuksiaan, sillä se kertoo halusta olla ystäviä. Ystävyyssuhde lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, vähentää stressiä, lisää onnellisuudentunnetta, itseluottamusta ja kohottaa itsetuntoa.
Ystävä voi auttaa selviytymään vaikeista elämäntilanteista, kuten avioerosta, vakavasta sairaudesta, työpaikan menetyksestä, läheisen kuolemasta jne… Ystävyyssuhteet voivat joskus korvata tai paikata rikkinäisiä tai puuttuvia perhe- ja sukulaisuussuhteita.
Miksi joskus on vaikea saada ystäviä tai ylläpitää ystävyyssuhteita?
Monille ihmisille on vaikeampaa luoda aikuisiällä uusia ystävyyssuhteita tai pitää yllä olemassa olevia ystävyyssuhteita. Ystävyyssuhteet voivat joutua taka-alalle, kun elämässä on muuta suurta huomiota vaativaa, kuten työ, lasten tai ikääntyvien vanhempien hoitaminen. Muuttuvat elämäntilanteet sekä takkuileva kommunikaatio voivat jäähdyttää ystävysten välit.
Odotukset ystävyyttä kohtaan saattavat olla epäselviä. Myös väärinkäsitykset ja pettymykset voivat rikkoa ystävyyssuhteen. Ystävä ei pystykään olemaan tukena silloin ja siten kuin itse toivoisi. Tässä punnitaan ystävyyssuhteen vahvuus, kestääkö se pettymyksiä ja sitä, ettei enää halutakaan samoja asioita. Aikuisten ystävyys edellyttää avointa kommunikointia sekä muuttuvien tilanteiden hyväksymistä.
Ystävät ovat saattaneet kasvaa erilleen kiinnostuksen kohteiden muuttuessa. Perheellisen ajankäyttö lapsettomien kavereiden kanssa saattaa muuttua tai loppua jopa kokonaan. Kun puheenaiheet painottuvat vaippojenvaihtoon ja lasten tekemisiin, on ymmärrettävää, etteivät kiinnostukset enää kohtaa. Perheettömän elämäntavan valinnut saattaa löytää itselleen paremmin seuraa harrastusten parista, kun taas perheellinen vaikkapa hiekkalaatikon muista äideistä.
Ystävyyssuhteet muuttuvat eri ikäkausina
Erityisesti murrosikäisten tyttöjen ystävyyssuhteet ovat niin tiiviitä, että ne muistuttavat jopa rakkaussuhdetta. Nuorena aikuisena ystävyys on bilekaveruutta. Aikuisena lapset, työt, harrastukset sekä lopulta myöhemmin keski-iässä kotoa pois muuttavat lapset muuttavat ystävyyden tarpeita sekä yhteydenpidon määrää.
Nuoruudesta aikuisuuteen siirryttäessä on tavallista, että ystävistä koostuva ”sisäpiiri” pienenee ja aiemmin läheinen ystävä ei esimerkiksi enää olekaan aktiivisesti mukana elämässä. Aalto-yliopiston ja Oxfordin yliopiston muutama vuosi sitten tekemässä tutkimuksessa on tullut ilmi, että ystävien määrä vähenee yleensä 25 ikävuoden jälkeen. Tutkimuksen mukaan naisten ystäväpiiri myös kutistuu jonkun verran miesten ystäväpiiriä nopeammin.
1-2 hyvää ystävää riittää
Ihmissuhteiden muodostuminen on yksilöllistä. Toisilla ystäväpiiri muodostuu helposti, toisilla se muodostuu vasta myöhemmällä iällä. Esimerkiksi koulukiusaamisesta kärsineelle nuorelle ystävyyssuhteiden luominen ei välttämättä ole kovin helppoa.
Toiset meistä ovat luonnostaan ulospäin suuntautuneita (ekstroverttejä) ja helposti toisiin tutustuvia, toiset taas enemmän sisäänpäin kääntyneitä (introverttejä), jolloin tutustuminen muihin ihmisiin on hitaampaa.
Hyvien ystävyyssuhteiden luominen ja ylläpitäminen vaatii ponnisteluja ja pitkiä ystävyyssuhteita kannattaa vaalia. Ystävyyssuhteen laadulla on enemmän merkitystä kuin määrällä. Voi olla hyvä kehittää monipuolista ystävä- ja tuttavien verkostoa, mutta useimmiten suurinta yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin tunnetta voi tuntea huolehtimalla läheisistä ja niistä merkityksellisistä suhteista, joista kokee saavansa tukea.
Milloin ystävyys on vahvalla pohjalla?
Elämä ei ole aina aurinkoista. Vahvan ystävyyden merkki on mm. se, että ystävät ovat halukkaita pitämään yhteyttä myös hauskanpidon ulkopuolella, näkemään vaivaa ystävyyden ja sen ylläpidon eteen sekä tukemaan toisiaan.
Ystävyyteen välillä ilmeneviin ryppyihin tai harventuneisiin tapaamisiin voi suhtautua ajattelemalla, että tilanne ei välttämättä ole lopullinen. Tilanteen hyväksyminen auttaa selviämään haastavammista ajoista. Ystävyyttä voi myös elvyttää omaan arkeen sopivilla helpoilla tapaamisilla, kuten vaikkapa viestittelyllä, puhelinsoitolla, lenkillä tai kahvitreffeillä ja iloita näistä pienistä hetkistä.
Ystävät ovat tärkeitä myös ikääntyessä
Moni miettii, miten ystävyyssuhteiden käy iäkkäämpänä. Ihmiset kokevat yksinäisyyden hyvin eri tavoin. On monia ikäihmisiä, jotka suorastaan nauttivat yksinolosta ja vastaavasti ihmisiä, joita yksinäinen vanhuus pelottaa. Eläkkeelle siirryttäessä yksinäisyys uhkaa pahiten niitä, joiden sosiaalinen verkosto on rajoittunut pääasiassa työelämään. Tähän voi varautua ennakkoon omalla toiminnallaan ja ajattelullaan.
On hyvä miettiä ja suunnitella jo ennakkoon henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Lapset ja lapsenlapset ovat monille iäkkäille iso osa elämää, mutta uusia ystäviä voi löytää myös iäkkäänä. Erilaisissa ikääntyvien vertaisryhmissä voi puhua niistä asioista, jotka ovat oman ikäisille ajankohtaisia ja kiinnostavia.
Vanhustyön keskusliiton ystäväpiiritoiminnan päällikkö Anu Jansson on tuonut esiin Stephen Katzin lanseeraaman busy bodies -ilmiön (yhteiskunnassa vallitseva aktiivisuuden eetos), joka ulottuu nykyisin jopa ikääntyviin ihmisiin. Ihmisen pitäisi olla aktiivinen, tavata ystäviä, käydä harrastuksissa ja harrastaa liikuntaa ainakin kolme kertaa viikossa, mieluiten viisi.
Täysi kalenteri on tuttu ruuhkavuosia eläville. Täysi kalenteri ei kuitenkaan pitäisi olla itsetarkoitus ikääntyvälle ihmisille vain, jotta hän näyttäisi aktiivisilta ja saisi siitä tunnustusta. Teräsmummon tai -vaarin roolia voi olla äärimmäisen raskas kantaa.
Miten saada uusia ystäviä?
Yhteinen elämänhistoria tuo ystävyyteen oman mausteensa, mutta uusiin ihmisiin voi tutustua voi kaiken ikäisenä, vaikkapa harrastusten kautta. Tärkeää on myös tuntea omat naapurit. Pihalla tai rappukäytävässä voi tervehtiä ja vaihtaa pari sanaa. Sää on aina hyvä puheenaihe, jolla keskustelun voi aloittaa.
On myös mahdollista luoda ystävyyssuhteita ihmisten kanssa, jotka ovat jo jollakin tavalla tuttuja, ns. hyvänpäivän tuttuja. Jos muistat jonkun henkilön, jonka haluaisit tuntea paremmin, ota yhteyttä. Jos yhteystiedot ovat kadoksissa, kysy niitä esimerkiksi joltakin yhteiseltä ystävältä, soita, laita sähköpostia ja kutsu tuttu kahville. Samalla tavoin voit muodostaa uudelleen yhteyden myös vanhoihin, ehkä hiukan unohduksissakin olleisiin ystäviin tai sukulaisiin.
Jos haluat tavata uusia ihmisiä, osallistu erilaisiin yhteisötapahtumiin tai etsi harrastusryhmä. Saatat löytää kiinnostavia ryhmiä verkosta. Katso läpi myös paikkakuntasi yhdistykset ja harrastusseurat, niitä voi löytää esimerkiksi sanomalehdestä tai ilmoitustauluilta. Kansalaisopistoista löytyy hyvin monenlaista tarjontaa. Ole sinnikäs. Ota aloite omiin käsiisi sen sijaan, että odottaisit, että sinuun otetaan yhteyttä tai että sinulle esitetään kutsu johonkin.
On myös monia verkkosivustoja, joiden avulla voit saada yhteyden naapurustosi. Tee Google-haku käyttämällä esimerkiksi hakutermejä: kaupunkisi + sosiaalinen verkosto + tapaamiset. Katso mitä löytyy. Myös erilaisiin Chat-ryhmiin tai verkkoyhteisöihin liittyminen voi auttaa luomaan tai ylläpitämään yhteyksiä. Muista kuitenkin olla varovainen jakaessasi henkilökohtaisia tietoja tai järjestäessäsi toimintaa jonkun kanssa, jonka olet tavannut vain verkossa.
Lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tarjoa aikaasi tai osaamistasi sairaalassa, palvelukeskuksessa, hyväntekeväisyysryhmässä tai muussa organisaatiossa. Voit luoda yllättäen vahvoja yhteyksiä työskentelemällä samanhenkisten ja samoista asioista kiinnostuneiden kanssa.
Pidä kutsuja ja osallistu kutsuille, joihin sinut pyydetään. Kutsu ystävä mukaan kahville tai syömään. Kun sinut kutsutaan johonkin kokoukseen, sano kyllä. Ota yhteyttä henkilöön, joka on kutsunut sinut mukaan ja esitä hänelle vastavuoroinen kutsu.
Mieti, mikä sinua kiinnostaa. Osallistu kursseille tavataksesi ihmisiä, joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Eri oppilaitokset tarjoavat paljon avoimia opintoja kaikenikäisille. Osallistu ryhmiin paikallisella kuntosalilla tai seniorikeskuksessa.
Lähde kävelylle. Ota lapsesi tai lemmikkisi mukaan ja suuntaa ulos. Juttele ulkona olevien naapureiden kanssa tai suuntaa läheiseen puistoon ja aloita juttelu. Ole positiivinen. Et ehkä tule ystävystymään kaikkien tapaamiesi ihmisten kanssa, mutta ystävällinen asenne, ilme ja käytös edistää tutustumista. Näin voit myös kylvää ystävyyden siemeniä uusien tuttavien kanssa.
Miten vaalia ystävyyssuhteita?
Vahvojen ystävyyssuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen kuuluu vastavuoroisuus. Joskus sinä olet se, joka tukee, ja toisinaan olet vastaanottavassa päässä. Sen kertominen, että välität ystävästäsi ja arvostat häntä, auttaa vahvistamaan ystävyyttä.
Ystävyyttä voi ajatella eräänlaisena tunteiden pankkitilinä. Jokainen ystävällinen teko ja jokainen kiitollisuuden ilmaus lisäävät tunteiden tilin saldoa, kun taas kritiikki ja negatiivisuus vähentävät sitä.
Kysy, mitä ystäväsi elämässä tapahtuu. Kuuntele. Kun ystävät jakavat yksityiskohtia vaikeista ajoista tai vaikeista kokemuksista, ole empaattinen, mutta älä ryhdy neuvomaan, ellei ystäväsi pyydä sitä.
Avaudu. Rakenna läheisyyttä ystäväsi kanssa avaamalla itseäsi. Halukkuutesi kertoa henkilökohtaisia kokemuksiasi ja huolenaiheitasi osoittaa, että ystävälläsi on erityinen paikka elämässäsi. Se vahvistaa ystävyyttä.
Näytä, että sinuun voi luottaa. Vastuullinen ja luotettava on avain vahvojen ystävyyssuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen. Pidä kiinni sopimuksista ja saavu tapaamisiin ajoissa. Kun ystäväsi jakavat sinulle luottamuksellisia tietoja, pidä ne yksityisinä.
Ole käytettävissä. Läheisen ystävyyden rakentaminen vie aikaa – yhdessä. Yritä nähdä uusia ystäviä säännöllisesti ja pitää yhteyttä heidän kanssaan tapaamisten välillä.
Koskaan ei ole liian myöhäistä luoda uusia ystävyyssuhteita tai muodostaa uudelleen yhteys vanhoihin ystäviin. Ajan panostaminen ystävien saamiseen ja ystävyyssuhteiden vahvistamiseen voi tuoda parempaa terveyttä ja hyvinvointia tuleviin vuosiin.
Millaisia kokemuksia sinulla on ystävyyksistä? Millainen on sinun mielestäsi hyvä ystävä?
Katso
Muista ystävää -video
Lue myös:
Ikäopisto: Tietoa ja tehtäviä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen
Tyhjä pesä – lensivätkö lapset pois?
VOIMAPUU 