Ultima Thule Sade – lasissa sininen hetki

(Artikkeli sisältää affiliate -linkkejä*)

Varsinkin kevättalvi ja myöhempi kevät ovat minulle inspiroitumisen aikaa ja silloin teen järjestelyjä kotona, suunnittelen sisustusta, puuhastelen vaatekaapin parissa jne. Parina viime vuonna olen kirjoittanut Voimapuuhun sisustuspostauksen kevätverhoista, mutta tällä kertaa ajattelin kirjoittaa lasisarjasta nimeltä Ultima Thule.

Ultima Thule Sade - lasissa sininen hetki, Voimapuu

Et varmaankaan kuule nimeä ensimmäistä kertaa. En minäkään. Kyse on nimittäin klassikosta, Tapio Wirkkalan jo 52 vuotta sitten (v. 1968) suunnittelemasta sarjasta, jonka hienoon sinisävyiseen SADE 50 v – juhlakokoelmaan * törmäsin jo vuosi sitten käydessäni tyttäreni kanssa Iittalan myymälässä.

Sarjan valkoiset läpinäkyvät astiat eivät ole jostain syystä koskaan enemmälti kiehtoneet minua, mutta nämä sinisävyiset versiot näyttivät aivan toisenlaisilta. Sekä tyttäreni että minä ihastuimme niihin aivan valtavasti ja melkein heti jo hieroimme niistä kauppoja. Maltoimme kuitenkin ja siirsimme ostosta vielä eteenpäin.

Lasisarjan osto unohtuikin sitten kokonaan. Sattumalta kävin muutama viikko sitten Iittalan verkkokaupassa ja huomasin, että upea sininen setti oli siellä myytävänä ja myös edullisemmin kuin vuosi sitten. Nyt oli muutenkin selvä tilaus ostolle, nimittäin sarja sopisi tyttäreni tuparilahjaksi kuin nappi silmään.

Muutamassa päivässä paketti tuli perille ja ryhdyin tarkistamaan, että astiat olivat selvinneet ehjänä kuljetuksesta. Kyllä olivat selvinneet ja näyttivät edelleen aivan yhtä upeilta, kuin muistin Iittalan liikkeessä niiden näyttäneen.

Innostuin tarkemmin selvittelemään sarjan alkuperää ja oikein kuvaamaankin astioita, ennen kuin laitoin ne takaisin pakkauslaatikoihin odottamaan tupareita…

Ultima Thule Sade - lasissa sininen hetki, Voimapuu

Kaamoksen ja yöttömän yön Ultima Thule

Tapio Wirkkalan nimellä Ultima Thule -sarjasta löytyy netistä tietoa paljon. Perinteinen, klassinen Ultima Thule on saanut muotonsa pohjoisesta jäästä ja lumihangista. Wirkkala muotoili Ultima Thulen – sarjan Lapin erämaan kaamoksessa sekä yöttömässä yössä. Lasisarjan työstämisessä 1960-luvulla käytettiin täysin uutta lasinpuhallustekniikkaa, jonka Wirkkala työryhmänsä kanssa kehitti.

Ultima Thule -nimi tulee historiallisesta myytistä; jään peittämä saari kaukana pohjoisessa, tunnetun maailman rajojen ulkopuolella. Ensimmäinen Ultima Thule -nimitystä käyttänyt henkilö oli tiettävästi 300-luvulla eaa. Massalian (nykyinen Marseille) siirtokunnassa elänyt kreikkalainen tiedemies Pytheas.

Pytheas teki aikanaan tutkimusmatkan Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ja mainitsee Thuleksi nimittämänsä maan, joka hänen kuvauksensa mukaan sijaitsi Britannian pohjoispuolella noin kuuden purjehduspäivän päässä lähellä jäätynyttä merta. Pytheaksen mukaan aurinko paistoi Thulessa läpi vuorokauden.

Ennen tarkempaa tietoa pohjoisista alueista Pytheaksen kertomusta Thulesta pidettiin Välimeren maissa epäuskottavana nimenomaan vuorokauden läpi paistavan auringon vuoksi. Ultima -sana on latinaa ja tarkoittaa viimeistä, äärimmäistä. Ultima Thulella tarkoitetaan siis maan pohjoista äärilaitaa.

Ultima Thule -sarjan 50 -vuotisjuhlavuoden (2018) kunniaksi sarja sai sinisen sävyn ja nimekseen Ultima Thule Sade.* Sinisen värin sanotaan kuvastavan pohjoisen Suomen maisemaa: yön sinistä hetkeä, jäätyneitä virtoja ja lumen peittämiä tuntureita.

ultima_thule_lasin_jalat

Ultima Thule -lasistossa on pyöristetty pohja. Lasin kolme jalkaa näyttävät sulavalta jäältä. Ultima Thule -sarja tuo sisustukseen sävyjä arktisesta luonnosta. Lasistosta tuli kansainvälinen klassikko, kun Finnair alkoi käyttää laseja ensimmäisessä luokassa.

Tapio Wirkkala – Suomen modernin taideteollisuuden johtohahmo

Hangossa syntyneen Tapio Wirkkalan (1915-1985) suunnittelutyö ulottui lasimuotoilusta ja kuvanveistosta aina setelien suunnitteluun ja grafiikkaan. Hän oli yksi Suomen modernin taideteollisuuden johtohahmoista. Suomalaisen taideteollisuuden sodanjälkeistä kultakautta aina 1960-luvulle asti onkin kutsuttu ”Wirkkalan kaudeksi”.

Tapio Wirkkala osallistui uransa aikana kansainvälisiin näyttelyihin ja toimi myös Taideteollisen korkeakoulun taiteellisena johtajana usean vuoden ajan. Hän sai lukuisia tunnustuksia, muun muassa kolme kultaa Milanon kansainvälisessä triennaalissa vuonna 1951 ja 1954. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1955 ja akateemikon arvo vuonna 1972.

Wirkkala, Tapio karahvi, Voimapuu
Wirkkalan Tapio – karahvi vuodelta 1983

Wirkkalan tunnetuimia luomuksia ovat myös Kanttarelli – maljakko ja lasisarja Tapio. Tapio – karahvin tullessa markkinoille sen muoto herätti paljon huomiota. Karahvin leveä pohja yhdistyneenä kapeaan suuhun oli erikoista. Karahvin katsottiin olevan aikaansa edellä, koska sen muoto mahdollisti erityisesti punaviinin hyvän dekantoitumisen.

Wirkkala, Tapio karahvi, Voimapuu
Tapio – karahvin korkkiosassa on ilmakupla

Karahvin korkkiosassa on ilmakupla, joka on kehitetty taidelasin tuotannossa. Ilmakupla puhalletaan tikkupuhallusmenetelmällä. Menetelmässä vesi höyrystyy ja kun märällä puutikulla pistetään lasimassaan muodostuu sisään ilmakupla.

Voimauttava kuvaussessio

Lasisarjan ja karahvin kuvaukseen kului parituntinen. Pitkästä aikaa otin järjestelmäkameran esille ja oikein paneuduin kuvaamiseen. Tutkailin lasin pinnan muotoja ja värejä eri kulmilta ja eri valaistuksissa.

Käyttöesineistäkin voi nauttia ja siihen kai myös arkiastioiden muotoilulla nykyään pyritään. Käyttöesineiden ei tarvitse olla rumia tai ikävän näköisiä. Tietysti kauneus on aina katsojan silmässä, mutta tämä Ultima Thule Sade *-sarja miellyttää omaa silmääni kovasti.


Lisää kuvia lasisarjasta
Lisää sisustusideoita:

Teemakirjoitus Iloa Ideoista
Sisusta -kategoria