Kuukauden teema

Tammikuu

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

Kuukausiteemat alkavat jälleen Voimapuussa. Teemat sivuavat Voimapuun aihealueita ja kustakin teemasta syntyy aikanaan yhteenvetoartikkeli Voimapuuhun. Teematekstit ovat viikottaisia lyhyitä ajankohtaisia havaintoja, uutisia tai katsauksia teemanmukaisesta aihealueesta.

18.1.2021

Etätyöapatiaa…

Viime viikolla törmäsin aiheeseen: etätyöapatia. Aiheesta puhui tutkimusprofessori Jari Hakanen työterveyslaitokselta. Etätyöapatia on tullut ajankohtaiseksi koronaepidemian aikana, kun moni työntekijä on siirtynyt tekemään työtään kotioloissa.

Tosin etätyötä on joissakin ammateissa tehty lähes aina, mutta yleensä se on tapahtunut työntekijän omasta halusta. Nyt etätyöstä on kadonnut innostuksen huuma, kun se on osin muuttunut pakolliseksi.

Kaikki eivät suinkaan koe apatiaa työskennellessään kotona, mutta monet kokevat. Etätyöapatia ilmenee tylsistymisenä, huonona työmotivaationa, inspiraation puutteena ja työn merkitys vähenee. Työn tekemisen innostus on laantunut, kun muut ihmiset ja työpaikan virikkeet puuttuvat.

Osa on voinut työskennellä välillä työpaikalla ja välillä kotoa käsin. Tällainen vaihtoehto on tuntunut mielekkäämmältä. Monille perheellisille työskentely kotona on saattanut tuntua myös helpottavalta. Työimu on jopa noussut ja työssä jaksaminen parantunut.

Näin varsinkin silloin, kun esimerkiksi lapset ovat päiväkodissa tai koulussa. Päivä ei muodostu yhtä hektiseksi, kuin normaaliarjessa, jolloin työhön lähteminen tapahtuu tiettyyn aikaan ja esimerkiksi lapset on ehdittävä viedä sitä ennen hoitoon. Stressiperäiset sairaudetkin ovat vähentyneet tänä aikana, kun työntekijät ovat olleet etätöissä.

Eniten etätyöstä ovat kärsineet perheettömät ja yksinasuvat, joille työpaikan ihmissuhteet ovat muodostuneet erityisen tärkeiksi. Myös ihmisen persoonallisuus vaikuttaa. Monet omissa oloissaan viihtyvät introvertit eivät koe etätyön tekemistä siinä määrin ongelmalliseksi kuin esimerkiksi hyvin ulospäin suuntautuneet ekstrovertit.

Itse huomaan lukeutuvani noihin introvertteihin, jotka jopa nauttivat siitä, että voivat työskennellä omassa tahdissaan ja omassa rauhassaan.🙂

Oletko sinä tehnyt etätöitä?

Lue lisää:

Etätyö on tullut jäädäkseen?


11.1.2021.

Miten edistää omaa hyvinvointia?

Näin vuoden aluksi on ajankohtaista ja hyödyllistäkin aloittaa terveys- ja hyvinvointiteemasta. Usein loppuvuosi ja vuodenvaihde ovat hyvin kiireistä ja tavallisesta arjesta poikkeavaa aikaa ja saattaa vaatia pieniä ponnistelujakin päästä jälleen normaaliin päiväjärjestykseen. Tänä vuonna erityisesti korona-pandemia on sekoittanut monen paluuta normaalirutiineihin.

Vuoden alussa alkavat yleensä hyvinvointistartit, kuntosalitreenit, jumppakerhot ym. Tämän vuoden tammikuu on käynnistynyt aivan toisin. Esimerkiksi monet vapaaopistojen liikuntaryhmät eivät ole alkaneet lainkaan, kuntosalit pitävät vaihtelevasti ovensa auki jne. Mutta onneksi kaikesta huolimatta voi aina tehdä jotain oman hyvinvointinsa eteen. Ja hyvinvointihan ei ole pelkästään liikuntaa, vaikka liikunta onkin keskeisiä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Miten kohentaa hyvinvointiaan?

Katsoin tapani mukaan tänään Aamu TV:tä ja kuin tilauksesta juuri tähän päivään sopiva hyvinvointiuutinen pompsahti ruutuun. Tunnettu uutisankkuri Ripsa Koskinen-Papunen oli haastattelussa uuden hyvinvointivalmentajan tutkintonsa ja kirjansa ”Ripsaus parempaa elämää” tiimoilta. Aivan kuin vaivihkaa hän oli toimittajan työnsä ohella opiskellut personal traineriksi sekä hyvinvointi – ja ravintovalmentajaksi.

Miten sitten kohentaa hyvinvointiaan, kysyi toimittaja toimittajalta. Tähän Ripsa antoi mielestäni todella selkeän neuvon. Ensin kannattaa hiukan haarukoida omaa elämäänsä, mihin elämänalueeseen on itse tyytyväinen, mihin taas toivoo muutosta ja minkä verran. Kyse on nimenomaan omasta tyytyväisyydestä omaan elämään, ei ulkopuolisten ihmisten mielipiteistä.

Eri elämänalueita, työ, ihmissuhteet, terveys, liikunta, ravinto, nukkuminen, harrastukset ym. voi arvioida vaikkapa asteikolla 1-10. Jokaiselle elämänalueelle annetaan numero. Kun on löytänyt asiat, joihin toivoo parannusta, on hyvä hiukan suunnitella, minkälaisia muutoksia ja missä tahdissa niitä haluaa tehdä.

Jo hyvin pieniltäkin tuntuvat muutokset ovat merkityksellisiä. Jo muutamat lisäaskeleet tuovat lisää hyvinvointia. Esimerkiksi kerrostalossa asuva voi kävellä portaat alas tai ylös, eikä käyttää hissiä, ellei ole suuria kantamuksia. Siivouksen voi ottaa kuntotreeninä jne. Liian isoja palasia ei kannata kerralla hamuta, koska nimenomaan pienten onnistumisen kokemusten kautta tavoitteet ovat saavutettavissa.

Mitään uutta ja mullistavaa ei em. ohjeissa ole, mutta jokaisella valmentajalla on oma tapansa esittää asiat ja antaa ohjausta. Ripsa Koskinen-Papusen tapa esittää nuo asiat oli hyvin asiallinen ja kannustava. Ripsaus hyvää elämää -kirjaan olisikin mukava tutustua. Kirja on saatavana myös e-kirjana ja äänikirjana.

Lisätietoa…

Uutisankkuri palasi keski-ikäisenä koulunpenkille ja yllättyi – Ripsa Koskinen-Papunen: ”En hävinnytkään nuoremmilleni”

Motivoi itsesi liikkeelle – tee liikuntasuunnitelma


Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s